Pääsiäissaari

Pääsiäisen kynnyksellä ja sen aikana keskusteluissa vilahtaa aina toisinaan Tyynellä valtamerellä sijaitseva Pääsiäissaari. Tämä hallinnollisesti Chilen valtiolle kuuluva saari elää eristäytynyttä elämää vajaan 4 000 asukkaansa voimin ja noin 3 600 kilometrin päässä mantereesta. Saaren historia voidaan ajoittaa noin neljännelle vuosisadalle ajanlaskumme alusta. Eräiden tutkijoiden mielestä saari asutettiin vasta 700- tai 800-luvulla. Uusimpien tutkimusten mukaan saaren ensimmäiset asukkaat olisivat asettuneet niinkin myöhään kuin vasta 1200-luvulla. Saaren nimesi Pääsiäissaareksi hollantilainen amiraali Jacob Roggeveen, joka sattui ensimmäisenä eurooppalaisena löytämään saaren pääsiäissunnuntaina 1722. Brittiläinen löytöretkeilijä James Cook tuli saarelle noin 50 vuotta myöhemmin eli vuonna 1774.

Pääsiäissaaren moia-patsaita Rapa Nuin kansallispuistossa
Kuva
Artemio Urbina

Jälkipolville saari on tullut tutuksi ennen kaikkea sadoista moai-patsaistaan. Nämä 4-6 metriä korkeat ihmispäätä kuvaavat kivipatsaat pystytettiin vuosien 1100 ja 1750 välisenä aikana. Niiden arvellaan esittävän saaren urhoollisia asukkaita ja väestön esivanhempia tai suuria päälliköitä. Pääsiäissaari on yhä täynnä arvoituksia. Esimerkiksi patsaiden rakentamistavasta ja merkityksestä ei olla varmoja, vaikka monet tiedemiehet ja tutkijat ovat esittäneet lukuisia, hyvinkin realistisia teorioita niiden synnystä ja käyttötarkoituksesta. Myös saaren väestön kohtalo on askarruttanut tutkijoita. Saarella lienee asunut sen kukoistusaikana noin 15 000 asukkaan yhteisö. Saaren asutus tuhoutui asukkaiden käytettyä luonnonvarat sumeilematta hyväkseen. Tästä seurasi nälänhätä ja sisällissota. Oman osuutensa toi myös eurooppalaisten mukanaan tuomat sairaudet, joille paikallisväestöllä ei ollut vastustuskykyä.

Pääsiäissaaren kiehtovaan ja salaperäiseen historiaan voi tutustua nojatuolimatkan lisäksi myös aivan paikallisesti. Korkeasaari järjestää jälleen Pääsiäissaaren teemapäivät. Ensimmäisen kerran näitä päiviä pääsi viettämään viime vuonna, ja nyt perinne taas jatkuu. Hauskan ja mielenkiintoisen retken lomassa voi tutustua Pääsiäissaaren erikoisuuksien lisäksi myös Korkeasaaren eläimiin. Aurinkoisen pääsiäispyhän voi siis viettää ulkona reippailen ja samalla itseään sivistäen aivan Helsingin kupeessa.

Julkaistu sunnuntaina 1.4.2007 klo 12:00 avainsanalla museot.

Edellinen
Viikonlopun ratoksi
Seuraava
Google vuosimallia 1998