Naisorkesteri ja miespianisti

Torstai-iltani kului rattoisasti hauskaa näytelmää seuratessa. Klubiteatteri esitti klassikkokirjailija Jean Anouilh’in (1910-1987) teoksen Orkesteri, joka sai ensi-iltansa Pariisissa vuonna 1962. Torstai-illan esityksen alaotsikkona oli "naisorkesteri, jossa miespianisti" ja miespianistina hääri monista televisio-ohjelmista ja elokuvista tuttu Juha Veijonen. Orkesteri kertoo joukosta muusikkonaisia, jotka soittavat jossakin Ranskan etelärannikon klubilla. Seurueeseen kuuluu myös yksi mies, pianisti. Orkesterityö on naisille rutiinia, ja heitä kiinnostaakin enemmän seksi, miehet ja näyttäytyminen. Naimisissa olevasta pianistista tietysti riidellään ja omista seksikokemuksista kerskutaan. Kaikkiaan näytelmästä huokuu eräänlainen työhönsä leipääntyminen ja jännityksen sekä vaihtelun kaipuu, jota lievitetään ajoittaisilla miesseikkailuilla ja haaveilla.

Kuva
Klubiteatteri

Illan esitys oli mainio. Vaikka musiikkia sai kuulla verrattain vähän ja sekin soi taustanauhalta, oli sitä mukava kuunnella etenkin kun valitut kappaleet olivat tuttuja ikivihreitä säveliä. Pianistin rooli oli nimekkäästä näyttelijästä huolimatta sittenkin hieman vähäinen ja syrjäinen. Toisinaan tuntui siltä, kuin naiset olisivat vallanneet estradin ja näin taisi sitten tapahtuakin. Osassa näyttelijöistä olin aistivinani hienoista jännitystä eivätkä roolisuoritukset tuntuneet täysin luontevilta. Hauska käsikirjoitus kuitenkin kuittasi nämä pienet anomaliat samoin kuin onnistunut puvustus, joka sopi näytelmään erinomaisesti. Aika ajoin taustalla häärinyt pirullinen musta kissa tahtoi varastaa shown vokottelevilla liikkeillään ja kiemurteluillaan. Sointu Angervon ohjaamaan, noin tunnin mittaiseen esitykseen sain lipun päivää ennen näytöstä kätevästi Extempore-sivustolta, josta voi ostaa äkkilähdön vielä saman illan kulttuurielämään yllättävän edulliseen hintaan.

Kommentoi

Katseenvangitsija

Mies lähti töistä eräänä perjantaina. Sen sijaan että olisi palannut kotiin, hän vietti koko viikonlopun miesporukan kanssa metsällä tuhlaten koko palkan. Kun sankarimme viimein ilmestyi kotiin sunnuntai-iltana, hän kohtasi erittäin kiukkuisen vaimonsa ja seuraavan kahden tunnin aikana hän sai kuulla kunniansa. Lopulta vaimonsa lakkasi nalkuttamasta ja kysyi vain:

- Mitäs sinä pitäisit siitä, ettet näkisi minua kahteen, kolmeen päivään?

Tähän vastaus kuului:

- Sehän sopisi kyllä minulle.

Niin tuli maanantai eikä vaimoa näkynyt. Tiistai ja keskiviikko kului edelleen ilman että vaimoa näkyi. Torstaina sitten vihdoin turvotus laski juuri sen verran että vaimon saattoi nähdä vasemmasta silmäkulmasta.

Kommentoi

Museo kuin taideteos

Guggenheim-taidemuseo lienee tuttu monille New Yorkissa vierailleelle. Yhdysvaltalaisen liikemiehen ja taiteenkeräilijän Solomon R. Guggenheimin (1861-1949) mukaan nimetty säätiö perustettiin vuonna 1937 edistämään abstraktia taidetta ja tukemaan taiteilijoita. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1939 avautui nykytaiteen museo, joka myöhemmin nimettiin tunnetuin seurauksin Guggenheim-taidemuseoksi. Vuonna 1959 New Yorkiin valmistui kuuluisan yhdysvaltalaisen arkkitehdin Frank Lloyd Wrightin (1867-1959) suunnittelema ikoninen museorakennus, josta sittemmin on tullut kyseisen museon tunnus ja kaupungille kuuluisa maamerkki. Vuonna 1997 Espanjan pohjoisosassa Bilbaossa avattiin sisarmuseo, josta on esikuvansa myötä tullut erittäin suosittu vierailukohde. Molempia museorakennuksia yhdistää niiden tavanomaisuudesta poikkeava arkkitehtuuri, joka jo sellaisenaan kävisi taideteoksesta.

Guggenheim-museohankkeita on ollut eri puolilla maailmaa. Kilpailu museovieraista on ulottunut myös tänne Pohjolan perukoille aina pääkaupunkiimme Helsinkiin asti. Kaupunkiin on tarjottu ikiomaa Guggenheim-museota, ja keskustelu hankkeen ympärillä on käynyt vilkkaana. Projekti on edennyt arkkitehtuurikilpailuun, jonka satoa on nyt nähtävillä netissä. Kilpailusivustolle on koottu 1 715 työtä, joita myös yleisö pääsee tarkastelemaan ja halutessaan suosimaan. Töiden määrä on sen verran suuri, että siinä riittää tuomaristolle kiirettä valita kuusi finalistia vain reilun kuukauden aikana joulukuun alkuun mennessä. Silloin on mielenkiintoista nähdä, miten yleisön kokoama suosikkilista vertautuu finalisteihin ja viimein itse voittajaan. Tunnetusti kansa tietää, joten tätä mielipidettä ei kannattane jättää aivan omaan arvoonsa. Varsinainen voittaja valitaan puolen vuoden kuluttua kesäkuussa 2015. Sitä ennen kannattaa tutustua ehdotuksiin, joista monet ovat kuin taideteoksia ja saaneet eittämättä vaikutteita nykyisistä rakennuksista.

Kommentoi

Edellinen kirjoitus

Bézier-peli

Tietokonegrafiikan kanssa työskentelevät tuntevat Bézier-käyrät. Erityisesti vektorigrafiikkaa piirrettäessä tulee monissa ohjelmistoissa törmänneeksi Bézier-käyriin. Bézier on nimensä mukaisesti käyrä ja siihen liittyy aimo annos...

Evästeiden käyttö

Käytän sivustollani evästeitä tarjotakseni parhaimman mahdollisen lukukokemuksen blogini lukijoille. Jos jatkat sivustoni käyttöä, oletan, että hyväksyt evästeiden käytön sivustollani.

Lisätietoja evästeiden käytöstä