Tuulimyllyjen traditio

Alankomaat tunnetaan monista kansallisista piirteistään. Näistä näkyvimmät lienevät tulppaanit, hollannikkaat ja tuulimyllyt. Alavan maaseudun läpi matkaava turisti ei voi olla näkemättä edes yhtä tuulimyllyä taivaanrannassa ja tyypillisesti valtavien peltoaukeiden laidalla. Tuulimyllyjen tehtävä on ollut jo vuosisatojen ajan vangita tuulienergia hyötykäyttöön. Energiaa käytetään rakennelman nimensä mukaisesti usein myllyn pyörittämiseen ja myllyllä puolestaan on maataloudessa ollut oma roolinsa esimerkiksi viljan jauhamisessa. Tuulimyllyt palvelevat myös muissa tehtävissä kuten veden nostamisessa ja nykyaikana myös sähkön tuotannossa.

Pyörivät siivekkeet sekä niitä kannatteleva pyöreä rakennus kuuluvat tuulimyllyjen ominaispiirteisiin. Siivekkeiden määrät vaihtelevat nykyaikaisten sähköä tuottavien tuulivoimaloiden muutamista lavoista useisiin lapoihin, joita parhaimmillaan voi olla toistakymmentä. Neljä siivekettä taitaa kuitenkin olla kaikkein tunnistettavin tuulimyllyn piirre ja neljällä lavalla myllyjä usein kuvataankin eri yhteyksissä. Kuvituksissa ja valokuvissa tuulimyllyt näyttäytyvät usein niin, että niiden siivekkeet ovat symmetrisesti paikoillaan ja 45 asteen kulmaan käännettyinä. Siivekkeiden asennoilla on tosin tärkeä merkitys ainakin Alankomaiden eli Hollannin kansanperinteessä.

Piirros
Matti Mattila

Tuulimyllyjen lapojen asento viestii ohikulkijalle jo kauas omaa sanomaa. Edestäpäin katsottuna siivekkeet pyörivät aina vastapäivään eli lavat liikkuvat oikealta vasemmalle. Kun siivekkeiden pyöriminen pysäytetään ja nelilapaisen myllyn yksi siivekkeistä jätetään pystyasentoon osoittamaan suoraan ylöspäin, ilmaistaan tällä työssä pidettävää lyhyttä taukoa (kuva A). Pidempi ja usein määräämättömän pituinen tauko ilmaistaan kääntämällä siivekkeitä pystyasennosta 45 astetta vastapäivään tyypilliseen apostoli Andreaksen vinoristiä muistuttavaan asentoon (kuva B). Iloa ja juhlaa osoitetaan sijoittamalla lavat siten, että ne ovat vain hieman kallellaan myötäpäivään (kuva C). Asentoa kutsutaan myös "tulossa"-asennoksi, sillä yksi siivekkeistä on tässä vaiheessa juuri saavuttamassa lakipisteensä. Ilon asentoa käytetään esimerkiksi juhlistettaessa lapsen syntymää, avioliittoa, juhlallista syntymäpäivää ja muita juhlimisen arvoisia hetkiä. Surun merkiksi siivekkeet käännetään vastapäivään "mennyt"-asentoon, jossa yksi lavoista on ohittanut lakipisteen (kuva D). Elämän katsotaan näin saavuttaneen huippunsa ja ohittaneen sen siirryttyään eräänlaiseen alamäkeen, kun lapojen liikesuunta on edelleen vastapäivään. Surun asentoa käytetään esimerkiksi silloin, kun joku perheenjäsenistä on kuollut tai isäntäväellä on jokin muu syy suruun. Asentoa käytetään joskus jopa silloinkin, kun kylän hautajaissaattue ohittaa tuulimyllyn ja vaikka vainajalla ei olisi ollut mitään yhteyttä isäntäperheeseen.

Alankomaalaisten tuulimyllyjen siipien suruasento oli näkyvästi esillä uutismediassa heinäkuun puolivälissä. Tuolloin lähes kaksi sataa Alankomaiden kansalaista menetti henkensä Malaysia Airlines -lennon 17 lentokoneen tuhouduttua matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Kansa suri yhteisesti menetettyjä kansalaisiaan.

Julkaistu lauantaina 9.8.2014 klo 11:35.

Edellinen
Kohti
Seuraava
Henkivakuutus