Su

7

Lok

2007

17:00

Saada aikaan vai aikaiseksi

Puhekielessä kuulee paljon ilmaisuja, joita ei yleensä kirjoiteta samalla tavalla. Esimerkiksi ilmaisu "mennään elokuviin" on hyvin yleinen puhutussa kielessä, mutta kirjakielessä se tulisi kirjoittaa muodossa "menemme elokuviin". Eräs blogini (vai pitäisikö tässä kirjoittaa verkkopäiväkirjani) lukija kiinnitti huomiota ilmaisuun "saada aikaiseksi". Hänestä oikeampi ilmaisu on "saada aikaan". Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on käsitellyt tätä kysymystä Helsingin Sanomissa 25.3.2007. Artikkelissa Maija Länsimäki kirjoittaa seikkaperäisesti ilmaisun historiaa ja murteiden eri muotoja. Vanhin kirjallinen tieto "saada aikaiseksi" ilmaisusta on Länsimäen mukaan jo vuodelta 1767. Ilmaisu tunnetaan eri maakunnissa hieman eri muodoissa. Pohjoisessa "saadaan aikuiseksi" ja Etelä-Pohjanmaalla "saadaan ajalliseksi". Nykysuomen sanakirja vuodelta 1951 pitää "saada aikaiseksi" sanontaa puhekielisenä. Kielenhuollon oppaatkin suosittelevat "saada aikaan" muotoa. Toisaalta "saada aikaiseksi" muodossakaan ei ole mitään vikaa. Kirjakieleen vain on aikoinaan haluttu useista vaihtoehdoista valita vain yksi muoto, ja näin on päädytty "saada aikaan" ilmaisuun.

Puhekielisen ilmaisun käyttöä kirjakielessä ei siis tarvitse hävetä. Ilmaisun käyttö oikeastaan kunnioittaa historiallisia perinteitä aina 1700-luvulta lähtien. Täydellisen kirjakielen kirjoittaminen voi toisaalta olla liikaa vaadittu pöytälaatikkokirjailijoilta, joista moni on oppinut lingvistiset taitonsa vain koulussa. Yksityiskohdista on toki hyvä keskustella, mutta paljon suurempi urakka on vielä edessä. Monet suomalaiset kun eivät osaa kirjoittaa edes yksinkertaisimpia yhdyssanoja oikein.

Julkaistu
Sunnuntaina 7.10.2007 klo 17:00
Linkki
Saada aikaan vai aikaiseksi
Edellinen
Ehdokas 621
Seuraava
Korjausmies
Avainsanat

Kommentti

Olen edellä kirjoitetusta huolimatta sitä mieltä, että sanonta "saada aikaiseksi" on vain uutuudeksi koettu tapa sanoa puhekielessä asia hieman toisin kuin on ennen sanottu. Se on tullut yleiseen käyttöön vasta viime aikoina, mutta nyt se on jo ainoastaan kulunut, huono, alkuperäistä pitempi ilmaus, jonka käyttöä soisin vältettävän ainakin kirjoitetussa tekstissä.
Sanonnan käyttämisen oikeuttaminen "historiallisen perinteen kunnioittamisena" on todella ... kaukaa haettu. Jos kyseessä olisi jonkinlainen perinteen kunnioittaminen, se edellyttäisi käyttäjältä kuvatunlaisen historian tuntemista. "Standardista saa poiketa ainoastaan siinä tapauksessa, että tuntee standardin".
"Puhekielisen ilmaisun käyttöä kirjakielessä ei pidä hävetä" on väite, joka toki voidaan esittää, mutta asiasta voidaan perustellusti olla täysin vastakkaistakin mieltä. Etenkin, jos kyseessä on "virallisempi" teksti kuin tällainen blogi, ei tyylilajeja kirjakieli, puhekieli ja murre tule sotkea. Tästä tuskin kielitoimistokaan on erimieltä.

Esa Kala perjantai 12.10.2007 klo 10:16 Esa Kala

Kirjoita kommentti

Kerro mielipiteesi ja kirjoita kommentti tai viittaa kirjoitukseeni omassa päiväkirjassasi käyttämällä trackback-osoitetta. Kirjoita kommenttisi ilman muotoilua. En julkaise oikeaa nimeäsi enkä sähköpostiosoitettasi, mutta siihen rekisteröity Gravatar näkyy kommentin yhteydessä.

Spammers please note, that your comment is mechanically reviewed with Akismet and automatically rejected when found as spam, so there is no use to fill out this comment form if you intend to send a spam comment, sorry.