Ke

22

Mar

2006

17:11

Makeaa mahan täydeltä

Suklaa on syksyn trendiherkku. Aikakauslehdet ja monet muut julkaisut pursuavat parhaillaan mitä herkullisimpia suklaanautintoja. Monien tuttujen suklaaherkkujen ohjeet ovat päätyneet kuluvan syksyn numeroihin. Lukijalla onkin saattanut olla jopa vaikeuksia hillitä suklaanhimoaan, niin herkullisilta nuo ihanat leivonnaiset, juomat ja muut makeat näyttävät värikuvissaan. Suklaa on tunnettu jo pitkään. Euroopan herkkusuille suklaa saapui jo vuosisatoja sitten Kolumbuksen mukana. Tätä ennen Keski-Amerikan muinaiset intiaanit olivat jo tutustuneet suklaan suloihin nautittuaan aluksi vain kaakaopuun hedelmien hedelmälihaa. Hedelmän siemenet eli pavut maistuivat kuitenkin kitkeriltä ja onkin arveltu, että varsinainen kaakao syntyi sattumalta. Tarinan mukaan eräs inkaintiaani heitti epämiellyttäviltä maistuneet pavut nuotioon, mutta havahtui pian miellyttävään tuoksuun kaakaopapujen paahtuessa herkullisiksi nuotion lämmössä. Eikä aikaakaan, kun paahtuneet pavut murskattiin ja sekoitettiin veteen, ja alkeellinen kaakaojuoma oli syntynyt. Myöhemmin juomaa alettiin maustaa hunajalla ja vaniljalla. Juomasta tuli pian arvostettua ja sitä alettiin kutsua nimellä "choko latl" eli jumalten juomaksi.

Euroopassa kaakaon makuun pääsivät ensimmäisenä hienosto. Juomaan keksittiin lisätä sokeria, ja sen suosio kasvoi entisestään. Jo aikojen alussa monet uskoivat kaakaon lääkitsevään tehoon, vaikka myös sen vaaroistakin varoiteltiin. Eräät epäilivät kaakaon synnyttävän nauttijassaan lihallisia himoja. Yhä edelleen kaakaon terveysvaikutuksista keskustellaan, koska erityisesti tumma suklaa sisältää flavonoideja, jotka saattavat ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Flavonoidit puolestaan ovat kasvien luonnollisia väriaineita, joilla on antioksidanttinen eli rasvojen hapettumista ehkäisevä vaikutus. Myöhemmin havaittiin, että kaakaon ja sokerin sekoitusta voi nauttia myös kiinteänä. Tämä havainto johti sekoitteen suosion ennätysmäiseen kasvuun ympäri maailmaa, vaikka suklaa aluksi olikin rasvaista, paksua ja karkeaa. Hollantilainen C. J van Houten keksi 1800-luvun lopulla kaakaopuristimen, jolla kaakaopavuista voitiin puristaa rasva pois. Näin saatiin kovia ja kuivia kimpaleita, jotka jauhettiin nykyään meillekin tutuksi kaakaojauheeksi. Suklaatuotteiden teollinen valmistus alkoi varsinaisesti 1800-luvun puolivälissä. Näistä ihanista suklaaherkuista voi nauttia vaikkapa napostelemalla suklaabrowneita. Suklaabrowniet ovat muffinssien eli muffinien tyyppisiä pikkuleivonnaisia. Parhaimmillaan ne maistuvat pehmeän valkosuklaakinuskin kanssa. Makua raikastavat myös vadelmat ja hillottu aprikoosihilloke.

Suklaabrowniet

8 kpl

  • 175 g 65 % tummaa suklaata
  • 175 g suolatonta voita
  • 1,5 dl hasselpähkinärouhetta
  • 1,5 dl saksanpähkinärouhetta
  • 3 kananmunaa
  • 2,5 dl sokeria
  • 0,5 dl vehnäjauhoja

Sulata suklaa ja voi kattilassa. Sekoita joukkoon pähkinät. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vaahto suklaa-pähkinäseokseen. Siivilöi lopuksi jauhot taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Annostele taikina vuokiin ja paista 150-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi hillotun aprikoosin, vadelmien ja valkosuklaakinuskin kanssa.

Kirjoita kommentti

Kerro mielipiteesi ja kirjoita kommentti tai viittaa kirjoitukseeni omassa päiväkirjassasi käyttämällä trackback-osoitetta. Kirjoita kommenttisi ilman muotoilua. En julkaise oikeaa nimeäsi enkä sähköpostiosoitettasi, mutta siihen rekisteröity Gravatar näkyy kommentin yhteydessä.

Spammers please note, that your comment is mechanically reviewed with Akismet and automatically rejected when found as spam, so there is no use to fill out this comment form if you intend to send a spam comment, sorry.