Ti
3
Lok
2006
17:32
Kansainvälistä kohteliaisuutta
Olen pannut merkille erityisesti amerikkalaisissa elokuvissa ylitsevuotavan kohteliaisuuden. Lähes tulkoon aina kahden ihmisen keskustelu alkaa siten, että jompikumpi kysyy keskustelun aluksi toisen nimeä. Sama ilmiö on havaittavissa myös televisio-ohjelmissa ja -sarjoissa. Onko tämä sitten kohteliasta vai ei, riippuu ehkä paljolti kulttuurista. Suomalainen taitaa tuntea olonsa epämukavaksi, jos häneltä aletaan udella nimeä suoralla kysymyksellä. Suomalainen yrittää löytää sopivan hetken esittäytyä tai sitten hän odottaa jonkun esittelevän hänet. Kulttuurimme tuntuu tässä suhteessa olevan hieman ujo. Koemme tungettelevaksi amerikkalaisen uteliaisuuden, vaikka kyseessä on vain muodollisuus. Onhan se miellyttävämpää tietää keskustelukumppani nimeltä, kuin viitata häneen eri persoonamuodoilla.
Nimien jatkuva kysely amerikkalaisessa viihteessä saattaa sisältää myös toisenkin näkökulman. Elokuvissa ja ohjelmissa pyritään toistamaan roolihahmojen nimiä, jotta katsoja muistaisi henkilöt ja puhuisi heistä jatkossa heidän nimillään. Sarjasta toiseen toistettuina roolihahmojen nimet jäävät pian katsojan muistiin. Samalla katoavat ja unohtuvat oikeiden näyttelijöiden nimet roolihahmojen takana. Näin luodaan etäisyyttä oikean ja fiktiivisen roolin välille.
- Julkaistu
- Tiistaina 3.10.2006 klo 17:32
- Linkki
- Kansainvälistä kohteliaisuutta
- Edellinen
- Barcelona 2006
- Seuraava
- Kori kädessä kaupassa