Ma

26

Hei

2010

20:16

Andy Collins - osa 16

Samaan aikaan Antin suosion kasvun myötä alkoivat myös poliittiset tahot kiinnostua juontavan kokin kansanhuumasta. Puolueet ryhtyivät kosiskelemaan Anttia riveihinsä, sillä vuoden päästä häämöttivät eduskuntavaalit, ja suosittu kokki olisi mitä mainioin ääniharava. Ensimmäisenä kansanedustajan ehdokkuutta tarjosi Kokoomus. Antti ei ollut innostunut politiikasta eikä hänen elämänsuunnitelmissaan ollut varsinkaan kansanedustajan tehtävät. Hänen mielestään työ kuului paremminkin asiaan perehtyneelle henkilölle. Hän piti itseään kokkina. Puolueen suostuttelija oli kaikesta Antin vastustuksesta huolimatta sitkeä. Antille vakuutettiin, ettei työ ollut niin poliittista kuin miltä se päältä päin saattoi näyttää ja että Antilla saattoi olla vääränlainen mielikuva koko kansaa edustavasta kansantyöläisestä. Antti ei oikein tiennyt, mitä näille politiikan päsmäreille olisi pitänyt vastata.

Apuun tuli Antin vanhan ystävä Erkki Pinkomaa. Erkki oli seurannut löytönsä etenemistä hämyisestä Karhun ravintolasta koko kansan tietoisuuteen. Antti tapasi ystävänsä sattumalta eräillä keittiömessuilla, joissa kokkisuosikki esitteli päämiehensä tuotteita. Ei ollut sattumaa, että Erkki tapasi Antin siellä. Olihan tämä pitkän linjan myyntimies aina siellä, missä asiakkaatkin. Antti kysyi Erkiltä suoraan neuvoa häntä kiusanneeseen kysymykseen, suostuako kansanedustajaehdokkaaksi vai ei. Erkin vastaus oli yksinkertainen: ei siinä mitään voi menettääkään. Niin, se on totta, Antti pohti. Erkki kannusti ystäväänsä harkitsemaan vakavasti ehdokkuutta. Se avaisi nuoren miehen mahdollisuuksia maailmalla entisestään. Ja niin Antti lopulta suostuikin ja hänestä tuli kansanedustajaehdokas seuraavissa vaaleissa.

Ehdokkuus vaaleissa tiesi samalla myös oman keskusteluohjelman päättymistä. Tämä ei Anttia huolettanut, sillä ohjelman jatkosta ei ollut vielä sovittu. Näillä näkymin suosittu ohjelma jäi ainakin tauolle, sillä uusien jaksojen nauhoitustakaan ei ollut aloitettu. Varsinaista kampanjointia Antti ei suunnitellut aloittavansa vaan antoi puolueen hoitaa sen hänen puolestaan. Tuleva kesä oli ensimmäinen, jonka mestarikokki saattoi pyhittään vain itselleen ja lomalleen. Aiemmat vuodet olivat olleet työntäyteisiä eikä vapaa-aikaa tahtonut järjestyä. Syksy ja tuleva talvi tiesivät aivan uudenlaisia haasteita, joita ei tällä kertaa tavattu keittiön puolella sen enempää kuin ruokasalissakaan. Edessä oli valmistautuminen vajaan vuoden päästä oleviin eduskuntavaaleihin.

Julkaistu

Maanantaina 26.7. klo 20:16

Linkki

Andy Collins - osa 16

Edellinen

Andy Collins - osa 15

Seuraava

Andy Collins - osa 17